Sotungin etälukio
Historia ja yhteiskuntaoppi
Kansainväliset suhteet (HY3)

Moduuli 4: Kohti toista maailmansotaa – maailmansotien välinen aika

 

Tässä moduulissa haetaan syitä ja taustoja toiselle maailmansodalle. Sen keskeinen sisältö on Italian ja Saksan ja Neuvostoliiton kehityksen arviointi .Moduulissa selvitetään myös ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden Iso-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen suhtautumista uusiin uhkapilviin Euroopan yllä.

 

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailma oli jakaantui  demokraattisiin, sosialistisiin ja kansallisdiktatuurisiin maihin.

Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat sodan voittaneita ”tyytyväisiä” demokraattisia valtioita.

Iso-Britannia

Iso-Britannia menetti sodan seurauksena taloudellisen johdon Yhdysvalloille. Yleinen äänioikeus toteutettiin 1918 ja työväenpuolue nousi konservatiivien kilpailijaksi. Brittiläinen imperiumi oli laajimmillaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta rakoilu alkaa. Vuonna 1931 Kanada, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka ja Australia itsenäistyvät, mutta ovat edelleen kansainyhteisössä.

Muodollisen itsenäisyyden saivat Egypti (1922), Jemen (1923), Saudi-Arabia ja Irak (1932),Irlanti sai dominio-aseman 1941 ja itsenäisyyden 1948.Intia sai vähittäisiä myönnytyksiä Gandhin ansiosta.

Yhdysvallat

Yhdysvallat eristäytyi jälleen Euroopan asioista ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se ei liittynyt Kansainliittoon ja se eristäytyi myös taloudellisesti. Siirtolaisuutta rajoitettiin kiintiöin ja kielloin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika oli voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa, joka taittui 1930-luvun alussa presidentti Rooseveltin aikana. Laman voittamiseksi käyttöön otettiin New- deal –ohjelma, mikä merkitsi mm. sosiaalisen lainsäädännön kehittämistä ja minimipalkkajärjestystä. Työttömyyttä pyrittiin helpottamaan  mm. suurilla valtion töillä.

Neuvosto-Venäjä oli ensimmäinen sosialistinen valtio ”suuri tuntematon”, jota kohtaan läntiset valtiot tunsivat epäluuloa ja pelkoa.

Neuvostoliitto

Venäjän vallankumousten taustalla oli mm. sosiaalisten epäkohtien aiheuttama tyytymättömyys.1880-luvulla alkanut teollistuminen oli luonut teollisuustyöväestön, jonka asema oli kehnompi kuin missään muualla. Myös maaseudun väestön asema oli heikko. Yksinvaltainen tsaari Nikolai II ei taipunut uudistusvaatimuksiin. Tyytymättömyys kilpistyi ensimmäisessä maailmansodassa, joka ei sujunut Venäjän suunnitelmien mukaan. Levottomuudet kärjistyivät maaliskuussa 1917 vallankumoukseksi ja Nikolai II luopui pakon edessä kruunusta.

Vallan otti väliaikainen hallitus, jonka toiminta päättyi  lokakuussa 1917 V. I. Lenin johtamien bolsevikkien kumoukseen. Valta siirtyi Aleksandr Kerenskin johtamalta väliaikaiselta hallitukselta Leninin johtamalle kansankomissaarineuvostolle.

Leninin valtakauden aika (1917-1924)

a.       Venäjä irrottautui ensimmäisestä maailmansodasta Brest- Litovskin rauhassa. Maaliskuussa 1918 suurin aluetappioin.

b.      Leninin valtakausi oli Venäjän sisäisen sodan aikaa, joka kesti vuoteen 1922. Puna-armeijan voittoa valkoarmeijasta on selitetty mm. seuraavilla tekijöillä:

-         Vakoisen armeijan yhteistyö oli puutteellista

-         Trotski oli puna-armeijan hyvä organisaattori

-         Väestö ei halunnut vanhaa järjestelmää, vaikka vallankumouksen jälkeen toteutettu sotakommunismi olikin syössyt maan kaaokseen ja nälänhätään.

c.    Maan nimeksi otettiin Neuvostoliitto

1924-1928 valtataistelun aika

Valtataistelun voitti Stalin, jonka valtakausi kesti vuodesta 1928 vuoteen 1953

Stalinin valtakausi

a.       Vuonna 1928 Neuvostoliitossa toteutettiin ensimmäinen viisivuotissuunnitelma, jossa tapahtui siirtyminen sosialistiseen järjestelmään (mm. maan kolletivisointi kyläyhteisöjen hallinnassa oleviin kolhooseihin ja valtion omistamiin sovhooseihin).

b.      Raskasta teollisuutta kehitettiin ja keskitettiin ja siirrettiin itään.

c.       Koululaitos kehitetään toiseen maailmansotaan mennessä Länsi-Euroopan tasolle

d.      Jyrkkä palkkaporrastus (palkitsemiset, rangaistukset), kaikille työtä.

e.       Laajat ”puhdistukset” mm. upseereista ¼  likvidoidaan

f.        Neuvostoliitto avautuu ulospäin mm. liittymällä vuonna 1934 Kansainliittoon. Tähän vaikutti Neuvostoliitossa Saksaa kohtaan tunnettu pelko.

Italia ja Saksa ajautuivat sotien välisenä aikana kansallisdiktatuureiksi.  Muita totalitaarisia valtioita olivat Turkki, Espanja, Portugali, Puola ja Unkari. Myös Itävaltaa voidaan pitää 1930- luvulla diktatuurina. Diktatuurien syntyyn vaikutti mm. seuraavat asiat:

    a.       kommunismin pelko sai toisen äärimmäisyyden vallalle.

    b.      Kiihkeä nationalismi, jota ei osattu sijoittaa demokratian piiriin.

    c.       Tottumattomuus demokratiaan vaikeutti demokraattisen ja parlamentaarisen järjestelmän kehittymistä.

    d.      Keskiluokka oli katkeroitunut ensimmäisen maailmansodan jälkeen taloudellisissa vaikeuksissa.

    e.       Saksassa ja Italiassa oli suurta tyytymättömyyttä ensimmäisen maailmansodan lopputulokseen.

Italia

Vuonna 1922 Mussolini marssi fasisteineen Roomaan ja hänestä tuli Italian diktaattori Il duce.Maassa siirryttiin korporatiiviseen järjestelmään mikä merkitsi sitä, että puolueet korvattiin eri ammattialojen korporaatioilla, joissa oli sekä työnantajien että tekijöiden edustajia. Näin pyrittiin estämään luokkien välinen ristiriita. Mussolini teki myös sovinnon paavin kanssa ja asetti kovan kurin ja järjestyksen maahan, mikä edisti elinkeinoelämän menestystä maassa. Ulkopolitiikassa Mussolini harjoitti ns. Mare Nostrum - politiikkaa, mikä tarkoitti sitä että Mussolini tavoitteli muinaisen Rooman kaltaista herruutta Välimerellä. Ensimmäinen askel otettiin valloituspolitiikassa Abessiiniassa 1935-6 ja seuraava vuonna 1939, jolloin Italia valloitti Albanian.

Saksa

Ensimmäisen maailmansodan jälkeistä aikaa 1918-1933 on kutsuttu Saksan historiassa Weimarin tasavallaksi. Se oli demokraattinen ja parlamentaarinen liittotasavalta, joka allekirjoitti Versaillesin rauhansopimuksen ja sai syyt sen kovuudesta itselleen. Weimarin tasavallan johtavia poliittisia voimia olivat keskusta ja sosialidemokraatit. Maan johdossa oli ensin ”satulaseppä” Ebert vuoteen 1925 ja hänen jälkeensä Hindenburg vuoteen 1934.

Weimarin tasavallan vaikeutena oli vuonna 1924 alkanut romahdusinflaatio, mikä katkeroitti maassa erityisesti keskiluokan. Rauhansopimuksessa määrätyt sotakorvaukset lisäsivät myös talouselämän epävarmuutta. Vuonna 1929 alkanut maailmanlaajuinen talouslama aiheutti Saksassa valtavan työttömyyden, mikä lisäsi edelleen ääriliikkeiden kannatusta. Ääriliikkeistä merkittävimmät olivat Saksan kommunistinen puolue, joka spartagistikapinassa 1919 yritti kaapata vallan itselleen ja äärioikeistoa edustanut NSDAP (Saksan kansallissosialistinen puolue),joka puolestaan yritti kumousta vuonna 1923. Oheisesta taulukosta näkyy miten NSDAP:n kannatus Saksassa kasvoi samanaikaisesti työttömyyden kanssa:

 

Vuosi                  Työttömyys                     Kommunistinen puolue                              NSDAP


1928                      1 milj.                                   54                                                                12

1930                      4 ”                                         77                                                                110

1932                       6 ”                                         89                                                                230

 

Weimarin tasavalta lähestyi ulkopolitiikassaan Neuvostoliittoa solmimalla Rapallon sopimuksen. Vuonna 1925 maa lähti mukaan Locarnon sopimuksiin ja vuonna 1926 liityttiin Kansainliittoon.

Syyt Hitlerin valtaannousuun

Hitlerin valtaannousun syitä on pohdittu historian tutkimuksessa paljon. Seuraavia seikkoja on tullut mm. esille:

    -         tottumattomuus demokraattiseen järjestelmään.

    -         Hitler osasi vedota Versaillesin rauhansopimuksen loukkaamaan saksalaiseen kansallistuntoon.

    -         Hitler  kehitti ”tikarin isku selkään – teorian, jossa tappio ensimmäisessä maailmansodassa vieritettiin                    Weimarin tasavallan valtaapitävien niskaan.

    -         Taloudelliset vaikeudet Saksassa loivat maaperää ääriainesten kannatukselle.

    -         Hitler oli taitava propagandisti, joka osasi vedota ihmisten tunteisiin.

    -         Weimarin tasavallan aikana ollut monipuoluejärjestelmä vaikeutti lujan ja pitkäikäisen hallituspohjan                         rakentamista.

Hitlerin valtaannousu

Vuoden 1932 vaaleissa NSDAP puolue nousi  Saksan suurimmaksi puolueeksi ja Hitleristä tuli valtakunnankansleri vuonna 1933. Hallitus sai valtiopäivät hyväksymään valtalain, jolla eduskunta luopuu lainsäädäntä vallasta vuonna 1933. Ensimmäinen laki, joka tuli tämän jälkeen  voimaan oli se, että NSDAP on  maan ainoa puolue.

Hitlerin ohjelma

Hitlerin rotuopin mukaan ihmisrodut ovat erilaisia. Saksalaiset ovat arjalaista herrasrotua ja Saksa on sen vuoksi puhdistettava ala-arvoisista aineksista.

Hitler halveksi demokratiaa ja kannatti Fuhrer- periaatetta, jonka mukaan valta on yhdellä vahvalla johtajalla.

Hitlerin mukaan Saksasta on luotava suur-Saksa, mikä tarkoitti sitä, että kaikki saksankieliset alueet piti yhdistää Saksaan ja saksalaiselle herrasrodulle pitää saada elintilaa (lebensraum) Itä-Euroopasta.

Kolmannen valtakunnan sisäpolitiikka

-     yksipuoluejärjestelmä

-         totalitaarinen yhteiskunta

-         Toisin ajattelevien likvidoinnista huolehti Gestapo

-         Pitkien puukkojen yönä Hitler tukahdutti opposition

-         Kristalliyönä alkoivat juutalaisvainot

-         Osavaltiojärjestelmä lakkautettiin (yhtenäinen Saksa)

Työttömyys poistui ( autobaanat, sotatarviketeollisuus, yleinen asevelvollisuus, naistyöllisyyden rajoittaminen, yleismaailmallinen nousukausi.

Tehtävät:

1. Versaillesin rauhansopimusta on kutsuttu lähtölaukaukseksi toiseen maailmansotaan. Perustele sähköpostilla        väitettä.

2. Eräs tutkija esitteli syitä ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen talouslamaan taloustieteen näkökulmasta. Hänellä oli vain muutama kuulija. Sen sijaan naapurihuoneessa Hitler käsitteli samaa asiaa ja sanoi taloudellisten vaikeuksien aiheuttajiksi ahneet juutalaiset. Huone oli tupaten täynnä väkeä. Kerro keskustelupalstalla mitä oheinen kuvitteellinen juttu tuo ihmisen käytöksestä mieleesi.

© 2003 Päivi Sillanpää